Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö

Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:12 Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö LUKIJALLE 1 Johdanto 2 Työn ja työvoiman liikkuvuus 2.1 Muuttoliike, pendelöinti ja työn liikkuvuus 2.1.1 Koko väestön muuttaminen 2.1.2 Työn liikkuvuus ja työvoiman muuttaminen 2.1.3 Työssäkäynti toisella alueella 2.1.4 Yhteenveto muuttamisesta ja työssäkäynnistä 2.2 Alueelliset työmarkkinat ja kohtaanto 2.2.1 Alueelliset työmarkkinat 2.2.2 Alueellinen kohtaanto Beveridge-käyrillä 2.2.3 Yhteenveto alueellisista työmarkkinoista ja kohtaannosta 2.3 Työmatkat ja monipaikkaiset työlliset 2.3. Työmatkojen jakautuminen 2.3.1 Monipaikkaisten ominaispiirteet 2.3.3 Työmatkailijat vuonna 2015 2.3.4 Etätyö 2.3.5 Yhteenveto työmatkoista ja monipaikkaisesta työstä 2.4 Työvoiman liikkuvuus, pendelöinti ja muuttaminen 2.4.1 Malli ja aineisto 2.4.2 Liikkuvuus 2.4.3 Pendelöinti ja muuttaminen 2.4.4 Yhteenveto liikkuvuus- ja liikkuvuusmuotovalinnoista 3 Työvoiman liikkuvuuteen vaikuttaminen politiikkatoimilla 3.1 Liikkuvuus ja kohtaanto 3.2 Työmarkkinoiden tuleva muutos 3.3 Liikkuvuuden edistäminen 3.3.1 Alueellisen liikkuvuuden tuet ja kannusteet 3.3.2 Taloudellisten kannusteiden toimivuus 3.3.3 Asunto-, liikenne- ja viestintäpolitiikka 3.3.4 Suositukset liikkuvuudesta 3.4 Politiikkatoimien arviointi kokeellisilla tutkimusmenetelmillä 4 Monipaikkainen yhteiskunta 4.1 Monipaikkaisuuden tietopohja 4.1.1 Monipaikkaisuus ja kaksoiskuntalaisuus 4.1.2 Monipaikkaisuuden huomioiminen tilastoinnissa 4.1.3 Monipaikkaisuutta koskeva laadullinen tieto 4.2 Monipaikkaisuus Suomessa 4.2.1 Kausiväestön monipaikkaisuus väestöruuduissa 4.2.2 Väestömuutokset väestöruuduissa vuosina 2005–2016 4.2.3 Kausiväestö vaihtelee kuukausittain 4.2.4 Kausiväestön merkitys alueilla 4.3 Aluerakenteen kehitys moninaistuu monipaikkaisuuden myötä 4.3.1 Aluerakenteen kehitys Suomessa 4.3.2 Monipaikkaisuus osaksi aluerakennetta 4.3.3 Monipaikkaisuuden huomioiva aluerakenne Suomessa 4.3.4 Pääaluemuodostumien esiintyvyys 4.3.5 Yhteenvetoa monipaikkaisuuden merkityksestä aluerakenteessa 4.4 Monipaikkaisuus maaseudun terveyspalveluiden mahdollistajana 4.4.1 Kysynnän vaihteluun sopeutuvia palvelutuotantomalleja 4.4.2 Monipaikkaisuus lisää terveyspalvelujen maantieteellistä kysyntää 4.4.3 Optimoidun terveyspalveluverkoston kustannukset tammi- ja heinäkuussa 4.4.4 Kustannukset terveyspalvelupisteittäin tammi- ja heinäkuussa 4.4.5 Yhteenvetoa monipaikkaisuuden mahdollisuuksista terveyspalveluissa 4.5 Monipaikkaisuus tulevaisuudessa 5 Johtopäätökset ja suositukset 5.1 Liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden nykytila 5.2 Monipaikkainen väestö 5.3 Liikkuvuuteen ja liikkumismuuttoon vaikuttavat tekijät 5.4 Liikkuvuus ja työmarkkinat 5.5 Liikkuvuuteen ja monipaikkaisuuteen vaikuttaminen politiikalla 5.6 Yhteys asumisen, infrastruktuurien ja palveluiden kehitykseen 5.7 Ilmiöitä jatkotutkimuksiin Lähteet 6 LIITTEET Liite 1. Aluetyypit Liite 2. Alueellisten työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden määritelmät Liite 3. Monipaikkaisuus – mallitaulukot Liite 4. Saavutettavuus ja vastusfunktio Liite 5. Suunnitelma informaatioon pohjautuvasta koeasetelmasta Liite 6. Kausiväestön ja keskiväkiluvun arviointi Liite 7. Politiikkadialogien alustavat tulokset Liite 8. Työpajojen yhteenveto Liite 9. Liikkuvuuden tuet ja kannusteet The importance of bioactive natural compounds in pharmacology and other biotechnological fields has stimulated the scientific community to explore new environmental contexts and their associated microbial diversity. As the largest frontier in biological discovery, the sea represents a significant source of organisms producing novel secondary metabolites with interesting bioactivities. Of the available biological material, fungi have received increasing consideration, both due to their pervasive occurrence in varying habitats as well as their aptitude to develop symbiotic associations with higher organisms in numerous contexts. In many cases, fungal strains have been reported as the real producers of drugs originally extracted from marine plants and animals. Due to the constantly increasing number of marine-derived fungi yielding valuable bioactive products, it is now appropriate to present these findings to a recipient audience in a more organized form. This Special Issue of Marine Drugs, entitled “Bioactive Compounds from Marine-Derived Aspergillus, Penicillium, Talaromyces, and Trichoderma Species"" is specifically focused on a few genera of ascomycetous fungi which are widespread regarding marine contexts and are particularly inclined to establishing symbiotic relationships. For this project, we welcome submissions of full research papers, short notes, and review articles reporting the discovery and characterization of products showing antibiotic, antitumor, antiviral, insecticidal, antimalarial, antifouling, antioxidant, plant growth-promoting and/or resistance-inducing, as well as other less-exploited activities